Bovallius-säätiöltä tukea ja mahdollisuuksia kuulovammaisille ja kommunikaatioesteisille
Yhdenvertaisuuden asialla vuodesta 1905
S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr perustettiin vuonna 1905 Pieksämäellä. Säätiö huolehtii Sofia ja Angelique Bovalliuksen testamentilla sille jättämästä omaisuudesta. Siskokset kiinnostuivat kuurojen opetuksesta, ja halusivat auttaa heitä saamaan koulutusta ja työtä. Itse varsin vaatimattoman elämän eläneet siskokset saivat kartutettua merkittävän, erityisesti metsistä koostuvan omaisuuden, jonka tuotot ovat edelleen säätiön toiminnan mahdollistaja. Sisarukset halusivat tarjota oppimisen ja työnteon tyyssijan, jossa kuurot naiset saisivat jatko-opetusta ja oppisivat ansaitsemaan elantonsa omalla työllään. Ajatukset vammaisen ihmisen itsenäisyydestä olivat ennakkoluulottomia ja uraauurtavia. Yhä tänäkin päivänä säätiön tehtävänä on kehittää kuulovammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden koulutusta ja mahdollisuuksia saada työtä.
Toimintaa kuulovammaisten hyväksi
Säätiö aloitti kuuroille nuorille naisille suunnatun koulutuksen vuonna 1905. Tänä päivänä säätiön koulutus tapahtuu sen osittain omistamassa Ammattiopisto Spesiassa. Spesia on Suomen toiseksi suurin ammatillinen erityisoppilaitos, ja sillä on yhteensä noin 1 400 opiskelijaa eri puolilla Suomea.
Ammatillisen erityisopetuksen lisäksi säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia yksityishenkilöille ja yleishyödyllisille yhteisöille sekä stipendejä Spesian opiskelijoille.
Säätiö omistaa myös yhteiskunnallisen yrityksen, Bovallius-Palvelut Oy:n, jonka tavoitteena on tarjota työllistymismahdollisuuksia haastavassa työmarkkina-asemassa oleville. Lisäksi säätiö omistaa kiinteistöosakeyhtiö Pieksänsaran, joka ylläpitää Ammattiopisto Spesian opiskelija-asuntoja Jyväskylässä ja Pieksämäellä.
Turvatakseen toimintansa säätiö huolehtii testamenteilla ja lahjoituksilla saadusta omaisuudestaan. Sillä on omistuksessaan metsiä, kiinteistöjä ja sijoituksia.
Säätiökuulumisia
Vuonna 2024 myönnetyt apurahat
20.12.2024
Tänä vuonna S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr jakaa yhteensä 58 000 euron edestä apurahoja 10 hakijalle. Syksyllä järjestetty apurahahaku oli jo kuudes julkinen hakukierros. Hakemuksia tuli tänä vuonna hieman edellisvuosia vähemmän, yhteensä 27 kappaletta. Haettujen apurahojen määrä ylitti moninkertaisesti jaettavissa olevan määrän. Myönnettyjen apurahojen suuruus vaihteli 500 euron pro gradu -apurahasta 15 000 euron kuulovammaisten nuorten liikuntahankeapurahaan.
Hankkeita ja tutkimusta, jolla tuetaan kuulovammaisten ja kommunikaatioesteisteisten osallisuutta ja yhteiskunnallista asemaa
Kuten aiempinakin vuosina mukana oli kohderyhmän aktiiviseen elämäntapaan, kulttuurin tuottamiseen, liikuntaan sekä retkitoimintaan liittyviä hakemuksia, kertoo säätiön toimitusjohtaja Mia Sarpolahti. Moni hakijoista on myös itse säätiön kohderyhmään kuuluva. Säätiö tukee 17.12.2024 tehdyillä päätöksillä sekä hankkeita, joilla on laajempaa vaikuttavuutta kuin myös kohteita, joissa apuraha mahdollistaa sen saajalle varsin henkilökohtaisen unelman toteutumisen, kuten kansainväliseen urheilutapahtumaan osallistumisen.
Apurahatoiminnan vaikuttavuutta lisätään
Lisätäkseen apurahatoimintansa vaikuttavuutta, säätiö on kuluvana vuonna myöntänyt kolmelle taholle rahoituksen monivuotisiin, laajempiin hankkeisiin. Vuosina 2024–2028 Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Spesia toteuttavat KOVA-hankkeen, jossa tavoitteena on kehittää tutkimusperusteisesti vaativan erityisen tuen vaikuttavuutta ja laatua ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeen kokonaisarvo on 400 000 euroa ja se on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen, sen saavutettavuuden parantaminen ja erityistä tukea tarvitsevien työllistymisen edistäminen ovat säätiön perustamisesta asti olleet säätiön keskeistä toimintaa, muistuttaa Sarpolahti. Myös Kuuloliitolle myönnettiin 250 000 euroa “Melu-uhasta kohti toimivampia oppimis- ja työtiloja kaikille” -kehittämishankkeeseen, joka toteutetaan vuosina 2024–2028. Kuurojen liitto puolestaan sai kolmivuotisen rahoituksen (150 000 euroa) viittomakielisten lasten valtakunnallisen kielikerhotoiminnan pilotointiin. Tavoite on, että näillä monivuotisilla yhteistyöhankkeilla pystytään kehittämään toimintatapoja ja menetelmiä, joilla säätiön Bovallius-apurahatoiminnan vaikuttavuus paranee ja hankkeiden tuotokset olisivat hyödynnettävissä laajasti säätiön kohderyhmän ulkopuolellakin. Esimerkiksi KOVA-hankkeesta odotetaan ensimmäisiä tutkimustuloksia jo kevään 2025 aikana.
Kuulovammaisten lasten vanhempien liiton lasten kesäleirit palasivat Pieksämäelle
Vuosikymmenten tauon jälkeen Kuulovammaisten lasten vanhempien liiton järjestämät 7-13-vuotiaiden leirit palasivat kesäkuussa Pieksämäelle. Säätiö tarjosi Ammattiopisto Spesian Pieksämäen toimipaikassa noin 20 leiriläiselle ohjaajineen leiripaikan, täyden ylläpidon ja monipuolisen leiriohjelman. Leiri sain huikeat palautteet sekä leiriläisiltä että sen toteuttajilta. Pieksämäki toivottaakin leiriläiset Pieksänjärven rannalle taas kesällä 2025, iloitsee Sarpolahti
Säätiön metsätuotot apurahatoiminnan tulevaisuuden takaajana
Apurahatoiminnan mahdollistaa Bovallius-säätiön metsistä saatavat vakaat tulot. Ammattilaiset hoitavat säätiön metsäomaisuutta pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti turvaten metsä- ja luontoarvojen säilymisen ohella myös apurahojen jakamismahdollisuuden tulevaisuudessakin. Metsäomaisuuden tuottojen turvin säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan kuulovammaisten ja kommunikaatioesteisten yhteiskunnallisen aseman parantajana juuri siten kuin säätiön taustalla olevassa testamentissa vuodelta 1894 on edellytetty, toteaa Sarpolahti.
Säätiön apurahan saajista julkaistaan säätiön kotisivuilla säännöllisesti juttuja, joissa he kertovat oman tarinansa ja siitä, miten säätiön apurahalla toteutettu hanke on onnistunut.
Kuvassa: Toimitusjohtaja Mia Sarpolahti Bovallius-säätiön yhdessä Invalidiliiton kanssa ylläpitämän Ammattiopisto Spesian Pieksämäen toimipaikassa
Apurahan saajat 2024
-
Barber David: Deaflympics 2025 -kilpailut, lajina golf, 1 000 €.
-
Paasonen Sanna: Pro Gradu -opinnäytetyö suomalaisen viittomakielen perheopetuksesta perheopetusta tarjoavien ammattilaisten näkökulmasta, 500 €.
-
Salonen Juhana: Luennoitsijamatka kansainväliseen viittomakielen kongressiin Etiopiassa, 2 500 €.
-
Toivonen Juuso: Deaflympics 2025 -kilpailut, lajina suunnistus, 1 000 €.
-
Bayramoglu Neslihan (työryhmä): AI-PuheKaveri: Virtual Finnish Speech Therapy for Children, 7 000 €.
-
Lena Wenman (työryhmä): Finlandssvenska dövas språk- och kulturminnen, 2 000 €.
-
Ammattiopisto Spesia Oy / Asiantuntijapalvelut: Kiinni opinnoissa - Kiinni elämässä. Opas toisen asteen opintoihin kiinnittymisen tukemiseksi, 6 000 €.
-
LapCI ry: Kielikylpyleiri sisäkorvaistutetta käyttäville nuorille Englantiin, 10 000 €.
-
Niilo Mäki -säätiö sr: Vikke 2.0 - suomalaisen viittomakielen harjoitusmateriaalin päivittäminen, 13 000 €.
-
Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry: Kuulovammaiset nuoret liikkeelle ja urheilemaan, 15 000 €.
Bovalliuksen apurahan saaja:
Kuuloliiton puheenjohtaja Taru Reinikaisen pro gradu -työ
15.10.2024
Bovalliuksen apurahan saanut Taru Reinikainen on kokenut ja omistautunut opiskelija, joka valmistui jo seitsemänteen tutkintoonsa. Kuuloliiton puheenjohtajana toimivan Reinikaisen intohimo aikuisopiskelua kohtaan on vienyt hänet useiden tutkintojen läpi, ja viimeisin hänen projekteistaan on pro gradu -työ, joka käsittelee kohtuullisia mukautuksia työpaikoilla työoikeudellisesta näkökulmasta.
Kohtuulliset mukautukset työpaikalla
Yhdenvertaisuuslain 15. pykälä velvoittaa työnantajia järjestämään mukautuksia vammaisille henkilöille, jotta he voivat työllistyä ja edetä urallaan yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa. Kohtuulliset mukautukset työpaikalla kohdistuvat ensisijaisesti työympäristön ja työolojen järjestelyihin.
- Esimerkiksi vammainen vastaa omista vapaa-aikana tarvitsemistaan apuvälineistä, kun taas työnantajan velvollisuutena on varmistaa, että työpaikalla on riittävät mukautukset, kuten tekniset ratkaisut tiedon saannin helpottamiseksi ja ergonomisten työolojen varmistamiseksi. Nämä mukautukset määritellään aina yksilöllisesti vammaisen henkilön tarpeiden perusteella, Reinikainen kertoo.
Työsopimuslaissa sopimussuhteet sovitaan yleensä työsopimuksessa, mutta kohtuulliset mukautukset ovat lisäoikeuksia, joita työnantajan tulee toteuttaa, vaikka niitä ei olisi työsopimuksessa erikseen mainittu.
- Työssäni nousee esiin se, että kohtuullisten mukautusten toteuttaminen on huonosti tunnettua työnantajien keskuudessa. Oikeuskäytäntö tai selkeät ohjeistukset eivät ole riittävän selkeitä määrittelemään, mitä pidetään kohtuullisena, Reinikainen sanoo.
Kohtuulliset mukautukset ovat aina yksilöllisiä ja riippuvat vammaisen tarpeista.
- Esimerkiksi kuulovammaisen työpaikalle voidaan hankkia induktiosilmukka, ja pyörätuolia käyttävälle voidaan järjestää esteetön pääsy työtiloihin, Reinikainen kertoo.
Työnantajien tietämättömyys ja sen vaikutukset
Työnantajien on tärkeää ymmärtää, että mukautukset voivat maksaa ja että niiden toteuttaminen on lakisääteinen velvollisuus.
- Työnantajien tietämättömyys kohtuullisista mukautuksista johtaa usein siihen, että mukautuksia ei toteuteta eikä niiden toteuttamista edes selvitetä. Vammaisten tulee itse pyytää mukautuksia ellei mukautusten tarve ole ilmiselvä asia. Työnantaja kuitenkin usein jättää pyynnöt huomioimatta ja saattaa tällöin syyllistyä syrjintään tietämättömyyttään. Lisäksi työnantajat saattavat olettaa vammaisen tarvitsevan mukautuksia ja jättää vammaisen rekrytoimatta tai päättää työsuhteen olettamusten takia, mikä voi osaltaan johtaa vammaisen syrjintään, Reinikainen sanoo.
Vammaiset työntekijät voivat kokea monenlaista syrjintää, kuten epäasiallisia kommentteja tai kohtuullisten mukautusten eväämistä ilman perusteltua syytä. Työnantajien on tärkeää ymmärtää, että kohtuullisten mukautusten evääminen on syrjintää, ellei työnantaja pysty osoittamaan, että pyyntö on kohtuuton.
- Syrjintä voi alkaa jo rekrytointivaiheessa, kun vammaisia ei palkata ennakkoluulojen vuoksi, Reinikainen kertoo.
Suosituksia työnantajille
Reinikainen kannustaa työnantajia tutustumaan velvollisuuksiinsa kohtuullisten mukautusten toteuttamisessa ja kouluttamaan itseään aiheesta. Työnantajien tulisi myös ottaa huomioon, että vammaiset voivat olla täysin työkykyisiä ja että heidän työllistämisensä voi tuoda työpaikalle uutta osaamista ja näkökulmia. Kohtuullisten mukautusten toteuttaminen palvelee usein kaikkia työpaikan työntekijöitä ei pelkästään vammaista henkilöä. Esimerkiksi valaistuksen toteutus näkövammaisen tarpeiden mukaan parantaa yleensä kaikkien työskentelyolosuhteita.
- Kohtuulliset mukautukset ovat usein yksinkertaisia toimenpiteitä, jotka voivat merkittävästi parantaa vammaisten työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä työtään tehokkaasti, Reinikainen korostaa.
Bovalliuksen apuraha on ollut merkittävä tuki Reinikaisen pro gradun tekemisessä. Apuraha ei ole vain taloudellinen tuki, vaan se myös kuvastaa arvostusta gradun aihetta kohtaan.
- Haluan kiittää Bovalliusta apurahasta, joka on auttanut minua viemään tärkeän aiheen eteenpäin, Reinikainen sanoo.
Kuvassa Bovallius-säätiön apurahan saaja Taru Reinikainen
S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr:n apurahat haettavana
13.9.2024
Vuoden 2024 apurahahaku on 13.9.–6.10.
Yleiset hakuehdot
- Apurahoja myönnetään suomalaisille yksityishenkilöille, työryhmille ja yleishyödyllisille yhteisöille.
- Apurahoja voidaan myöntää kuluihin, jotka syntyvät apurahan myöntämisen jälkeen.
- Hakemus tulee lähettää suomen, ruotsin tai englannin kielellä.
- Apurahaa ei myönnetä hakijalle, jonka aiemmin Bovallius-säätiöltä saaman apurahan käyttöaika on kesken.
Apurahat yleishyödyllisille yhteisöille/organisaatioille
Yleishyödyllisille yhteisöille/organisaatioille haussa olevat apurahat on tarkoitettu:
- kohderyhmän toisen asteen opintoja edistävien pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen
- kohderyhmän työllistymistä edistävien ratkaisujen kehittämiseen
- ammatillisen erityisopetuksen, työelämän ja vapaa-ajan ohjauksen yhteistyön kehittämiseen
- kohderyhmälle suunnatun materiaalin, palvelun tai tapahtuman tuottamiseen
- Ammattiopisto Spesian opiskelijoiden / kohderyhmän urheilu- ja harrastustoiminnan kertaluonteiseen mahdollistamiseen
- säätiön tarkoitusta toteuttavan gradu-/väitöskirjatasoisen tutkimustyön mahdollistamiseen tai
- ammatillisten erityisopiskelijoiden, opettajien ja muiden asiantuntijoiden tai kohderyhmän kansainvälisyyden lisäämiseen
Apuraha on kaksivuotinen; sen käyttöaika päättyy 31.12.2026. Apurahan käytöstä raportoidaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti.
Yhteisöille/organisaatioille haettavissa olevat apurahat ovat 5 000–20 000 euron suuruisia.
Apurahat yksityishenkilöille ja työryhmille
Yksityishenkilöille ja työryhmille haussa olevat apurahat on tarkoitettu:
- kohderyhmän toisen asteen opintoja edistävien pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen
- kohderyhmän työllistymistä edistävien ratkaisujen kehittämiseen
- ammatillisen erityisopetuksen, työelämän ja vapaa-ajan ohjauksen yhteistyön kehittämiseen
- kohderyhmälle suunnatun materiaalin, palvelun tai tapahtuman tuottamiseen
- kohderyhmän harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan kehittämiseen tai
- kohderyhmän osallisuutta tai kansainvälisyyttä lisääviin hankkeisiin
Apuraha on yksivuotinen; sen käyttöaika päättyy 31.12.2025. Apurahan käytöstä raportoidaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti.
Työryhmille haettavissa olevat apurahat ovat 1 000–10 000 euron suuruisia ja
yksityishenkilöille haettavissa olevat apurahat ovat 250–8 000 euron suuruisia.
Hakuohjeet
- Apurahaa haetaan verkkopalvelussa. Linkki hakulomakkeeseen: bovallius.apurahat.net
- Hakuaika päättyy 6.10. klo 16.00.
- Yksivuotisesta apurahasta maksetaan puolet myöntämisen ja puolet loppuraportin hyväksymisen jälkeen. Kaksivuotisesta apurahasta maksetaan 1/3 myöntämisen, 1/3 väliraportin hyväksymisen ja 1/3 loppuraportin hyväksymisen jälkeen. Kevään maksatuspäivät ovat 31.1. ja 30.4. sekä syksyn 31.8. ja 31.12.
Apurahojen saajista päättää säätiön hallitus. Hallitus käyttää tarvittaessa asiantuntijoita hakemusten arviointiin.
Apurahan saajat julkistetaan säätiön www-sivuilla ja niistä ilmoitetaan apurahansaajille hakujärjestelmän kautta. Saajat ilmoitetaan myös verottajalle ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle (MELA) siten kuin lainsäädäntö edellyttää.
Lisätietoja apurahahausta sivulla bovallius.apurahat.net. Apurahaa koskevat kysymykset tulee toimittaa hakujärjestelmässä tai sähköpostilla osoitteeseen bovallius@bovallius.fi
Spesian johto-organisaatio uudistuu, haemme uutta toimitusjohtajaa
6.8.2024
Vahvistamme alueellista toimintaa
Spesia organisoituu uudella tavalla vuoden 2025 alussa, jolloin Ammattiopisto Spesia muodostuu kolmesta maantieteellisestä alueesta, joilla kullakin on oma rehtorinsa. Kyse on uudelleenorganisoitumisesta, joka vahvistaa entistä paremmin alueellista toimintaa.
Alueiden rehtoreiksi, suoraan toimitusjohtajan alaisuuteen, siirtyvät 1.1.2025 alkaen Tiina Mäki-Gaetz (Etelä-Suomi), Annemari Suonsivu (Länsi-Suomi) ja Jaana Myyryläinen (Keski- ja Itä-Suomi).
”Nyt on aika katsoa tulevaisuuteen. Käynnissä on monia muutoksia, kuten TE-uudistus ja hyvinvointialueuudistus. Uusi organisaatio mahdollistaa tiiviimmän ja ketterämmän alueellisen yhteistyön ja tukee paikallista yhdessä tekemistä muiden toimijoiden kanssa”, kertoo Janne Juvakka, Ammattiopisto Spesia Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Toimitusjohtajahaku avautuu 6.8.2024
Spesia hakee uutta toimitusjohtajaa johtamaan uudistuvaa organisaatiota. Spesia on osa Invalidiliitto-konsernia. Haku avautui 6.8.2024 ja toimitusjohtajan toivotaan aloittavan työnsä 1.1.2025. Valinnan tekee Ammattiopisto Spesia Oy:n hallitus.
Uusi lukuvuosi tuo siis Spesiaan muutoksen tuulia. Toimitusjohtaja Mia Sarpolahti jatkaa 1.1.2025 Spesian toisen omistajan, Bovallius-konsernin, palveluksessa ja rehtori Tiina Meriläinen jää eläkkeelle vuoden 2025 alussa.
”Spesia täyttää vuonna 2025 jo seitsemän vuotta. Mia ja Tiina ovat tehneet merkityksellistä ja hienoa työtä uuden Spesian rakentajina valmisteluista lähtien. Spesiasta on tullut paikka, jossa jokainen saa loistaa, ” kiittää Janne Juvakka.
Lisätietoja:
Ammattiopisto Spesia Oy:n hallituksen puheenjohtaja,
Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka
p. 040 591 7098
Mia Sarpolahti toimii 1.1.2025 alkaen Bovallius-säätiön lisäksi myös Bovallius-Palvelut Oy:n toimitusjohtajana
Bovallius-Palvelut Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Timo Keisala siirtyy pois Bovallius-konsernin palveluksesta.
Bovallius-Palvelut Oy:n osittain omistama Pieksämäen Seudun Talohuolto Oy on kesän aikana myyty ja se on nykyään osa PHM Finland Oy:tä. Timo Keisala jatkaa Pieksämäen Seudun Talohuolto Oy:n täysiaikaisena toimitusjohtajana 1.1.2025 alkaen. Siihen asti hän toimii edelleen myös Bovallius-Palvelut Oy:n toimitusjohtajana.
Lisätietoja:
S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr:n hallituksen puheenjohtaja
Antti Heikkilä
p. 040 669 0599
Kuvateksti: Pieksämäellä merkonomiopintoja suorittava Juha on kesätöissä Jyväskylän Spesia Puodissa
”Tuntuu ihanalta, mukavalta ja kivalta olla töissä. Työporukka on kiva!”
Spesialaiset nuoret pääsivät loistamaan Bovallius-säätiön kesätöissä
1.8.2024
Reippaat ja ahkerat Spesian opiskelijat pääsivät tänäkin vuonna Bovallius-säätiön tarjoamiin kesätyöpaikkoihin näyttämään kykynsä ja oppimaan uutta. S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr tarjoaa joka kesä Spesian opiskelijoille kahden viikon kesätyöjakson eri alojen, kuten perussiivouksen ja keittiötöiden parissa. Bovallius vastaa kaikista opiskelijoiden kesätöihin liittyvistä kustannuksista. Tänä vuonna kesätöissä oli melkein 40 opiskelijaa.
Kesätyö on jäänyt mieleen monelle opiskelijalle positiivisena kokemuksena. Yksi heistä on Elli, joka kertoo kesätöistään:
- Tuntuu ihanalta, mukavalta ja kivalta olla töissä. Työporukka on kiva! Muistoja jää mieleen ja perussiivouksen työtehtävät ovat varmasti mielessä. Hyvät vitsit, runot ja tarinat naurattaa.
Lue lisää kesätyöntekijöiden kokemuksia Spesian blogista:
Kuvassa Maria Kursi ja Petra Juva
Turvallisuusviuhkat tukevat viittomakielisen yhteisön jäsenten turvallisuudentunnetta
– Bovallius rahoitti viuhkojen toteutuksen
20.6.2024
Kuurojen kansanopiston kuurojen kotouttamiskoulutuksen vastaavan opettajan Maria Kursin ja johtavan opettajan Petra Juvan kollegat kävivät Kansanopistoyhdistyksen järjestämässä paloturvallisuuskoulutuksessa. Siellä heräsi huoli muun muassa maahanmuuttajataustaisten kuurojen turvallisuudesta ja siitä, miten he voisivat ilmaista avuntarvettaan hätätilanteissa.
Näin syntyi idea turvallisuusviuhkasta, jonka toteuttamiseen Bovallius myönsi apurahan.
Elämässä ja arjessa tulee vastaan ongelmatilanteita, joissa on tärkeää saada apua välittömästi. Jos yhteinen kieli puuttuu, voi avunsaaminen olla haastavaa akuutissa tilanteessa. Tähän ongelmaan Kuurojen kansanopiston Petra Juva ja Maria Kursi lähtivät etsimään ratkaisua. Juva kertoo idean alkulähteestä.
- Turvallisuusmateriaalia ei ole juurikaan saatavilla visuaalisessa muodossa tai selkoviitottuna. Miten esimerkiksi kuurot tai heikon kielitaidon omaavat henkilöt voivat hakea apua nopeasti tilanteen tullen?
Ratkaisuksi kehitettiin turvallisuusviuhka. Viuhkan liuskoissa on kuvia erilaisista hätätilanteista, kuten tulipalosta, sähköiskusta tai ryöstöstä sekä lyhyt, tilannetta kuvaava teksti. Kääntöpuolelta löytyy QR-koodi, jonka skannaamalla puhelimeen aukeaa viittomakieliset ohjeet kyseisen tilanteen varalle. Kursi kertoo viuhkan olevan kätevä apu arkisiin tilanteisiin.
- Et voi mennä kadulla kysymään apua tai soittaa hätänumeroon nähdessäsi talon palavan, jos ei ole yhteistä kieltä. Viuhkan avulla ohjeistamme, miten tällaisissa tilanteissa voi pyytää apua ohikulkijalta yhteisen kielen puutteesta huolimatta.
Turvallisuusviuhkoja tehtäessä on ajateltu kuuroja ihmisiä, mutta viuhkoista on hyötyä monille muillekin. Kursi kertoo viittomakielisen yhteisön olevan moninainen.
- On esimerkiksi maahanmuuttajia, jotka eivät osaa kirjoittaa tai lukea, ja heille viuhka on hyödyllinen. Meiltä löytyy myös suomalaisia kuuroja, joilla erinäisistä syistä kirjoitetun tekstin taito on heikko, joten viuhka palvelee myös heitä.
Viuhkat lisäävät elämänhallinnan tunnetta
Turvallisuusviuhkoja on jaettu opiskelijoille Kuurojen kansanopistossa. Viuhkoja on jo nyt painettu satoja kappaleita, ja niitä painetaan tarpeen mukaan lisää. Kursi kertoo turvallisuusviuhkojen tarpeen olevan jatkuva.
- Suomeen tulee jatkuvasti lisää kuuroja henkilöitä. Ensimmäisen pakolaisaallon aikana viuhka olisi ollut todella tärkeä, emmekä voi ennustaa, kuinka paljon viuhkoista hyötyviä henkilöitä tulevaisuudessa tulee.
Koska viuhkat sopivat kuurojen lisäksi myös kuuleville, kysyntä viuhkoilla on kovaa.
- Viuhkoille on aina tarvetta. Jos tilaamme niitä uuden erän, voimme samalla tehdä niihin päivitystyötä ja lisätä erilaisia tilanteita kortteihin. Kuuntelemme opiskelijoidemme tarpeita ja jatkokehitämme viuhkaa tarpeisiin sopivaksi.
Turvallisuusviuhkojen materiaalit ovat Kuurojen kansanopiston nettisivuilla kaikkien saatavilla, jotta mahdollisimman moni hyötyisi niistä.
Viuhkojen suunnittelusta ja toteutuksesta ylijääneet rahat käytettiin lisäkoulutukseen.
- Järjestimme neljän tunnin hätäensiapukoulutusta opiskelijoille viime vuoden keväänä. Siellä kävimme läpi, mitä tehdä hätäensiapua annettaessa.
Kursi ja Juva kiittelevät molemmat Bovalliusta saamastaan apurahasta.
- Tämä on todella hieno mahdollisuus meille. Olemme kiitollisia, että saimme rahoituksen, jonka avulla järjestimme koulutuksen ja tuotimme konkreettiset viuhkat. Ilman rahaa tätä ei olisi voinut toteuttaa. Viuhkat lisäävät opiskelijoiden turvallisuuden ja elämänhallinnan tunnetta.
Kuvassa Mika Tammilehto
SÄÄTIÖN TUELLA ON ALKAMASSA AINUTLAATUINEN TUTKIMUS
7.5.2024
Nyt tutkitaan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta!
S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr on myöntänyt rahoituksen 5-vuotiselle tutkimus- ja kehittämishankkeelle, jonka tavoitteena on löytää uusia näkökulmia, merkityksiä ja mittareita ammatillisen koulutuksen vaikutusten, vaikuttavuuden ja laadun mittaamiseen ja kehittämiseen. Hankkeessa seurataan vaativan erityisen tuen opiskelijoiden polkuja koulutuksen aikana ja sen jälkeen.
KOVA — Uutta ajattelua koulutuksen vaikuttavuuteen -hanketta toteuttavat Ammattiopisto Spesia ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Tämänkaltainen seurantatutkimus on ainutlaatuinen Suomessa ja siksi kova juttu!
S. ja A. Bovalliuksen säätiö on myöntänyt hankkeelle yhteensä 400 000 euron rahoituksen vuosille 2024–2028.
Bovalliuksen apuraha mahdollisti syvemmän kuurojen diakoniatyön – Haastattelussa Päivi Korhonen
6.3.2024
Päivi Korhonen, Helsingin seurakuntien kuurojen diakoniatyöntekijä, kertoo kokemuksistaan Bovalliuksen myöntämästä apurahasta ja sen vaikutuksista työhönsä.
Päivi Korhonen on työskennellyt Helsingin seurakuntien kuurojen diakoniatyöntekijänä yli 25 vuotta. Hänen työnsä on monipuolista ja kattaa kaikki Helsingin alueen kuurot. Päivi käyttää äidinkielenään viittomakieltä ja suomea. Päivi kuulee kuulolaitteiden avulla.
"Teen kuurojen diakoniatyöntekijän työtä. Se on hyvin laaja-alaista ja moninaista. Juuri nyt olen kokoamassa kevätkauden tiedotetta. Tässä on paljon työtä", kertoo Päivi, joka viime vuosina on laajentanut osaamistaan osallistumalla kristilliseen ratkaisukeskeiseen terapiakoulutukseen. Bovalliuksen apurahan avulla saatu koulutus on avannut Päiville uusia mahdollisuuksia työssään.
Kuurojen diakoniatyössä on tärkeää pystyä palvelemaan kaikkia eri kuulovammaisryhmiä. Päivin työ kattaa viittomakieliset, huonokuuloiset, kuurosokeat ja kuulonäkövammaiset. Viittomakielisten määrä vähenee kuurona syntyneiden vauvojen implantoinnin myötä.
Päivi ei aseta tiukkoja kriteerejä asiakkailleen. "Asiakkaalle ei ole muita vaatimuksia kuin se, että hän pystyy vuorovaikutukseen. Voimme kommunikoida viittomakielellä, viitotulla puheella, suomen kielellä tai taktiilisti” hän selventää.
Päivi haluaa keskittyä asiakkaisiinsa ja antaa heille tarvittavan avun. “Otan korkeintaan kaksi terapia-asiakasta muun työn rinnalla kerrallaan vastaan. Tällä hetkellä minulla on yksi asiakas”, Päivi kertoo.
Kristillisyys näkyy myös Päivin työssä. "Terapiassa kristillisyys näkyy niin, että voin asiakkaan niin halutessa ehdottaa, että voidaan rukoilla jonkun asian puolesta, ja sitten rukoillaan", selittää Päivi. "Jos henkilö ei halua ottaa terapiassa esiin hänen hengellisiä asioitaan, ei ole pakko. Ei tuputeta, mutta kysytään ja annetaan mahdollisuus."
Apurahasta tukea koulutuksiin osallistumiseen ja materiaalien hankintaan
Bovalliuksen myöntämä apuraha on ollut ratkaiseva tekijä Päivin työssä. "En olisi saanut terapeutin pätevyyttä ilman apurahaa. Sain myös lyhytterapeutin pätevyyden", kertoo Päivi. "Pitkäaikainen haaveeni on ollut tehdä terapiatyötä viittomakielellä. Apuraha on todellakin mahdollistanut sen, että pääsin koulutukseen. Ilman Bovalliuksen apurahaa koulutukseen hakeminen olisi jäänyt."
Bovalliuksen myöntämä apuraha ei ole ainoastaan mahdollistanut Päivin kouluttautumista, vaan auttanut myös tarvittavien välineiden hankinnassa. "Olemme hankkineet paljon materiaaleja, kuten rukouskortteja ja korttimateriaaleja. Bovallius mahdollisti myös ratkaisukeskeisen koulutuksen maksamalla siitä osan", mainitsee Päivi.
Päivi näkee apurahan erittäin tärkeänä tekijänä työssään. "Ilman apurahaa en olisi hakenut koulutukseen. Olen hyödyntänyt oppimaani esimerkiksi niin, että asiakkaideni retken ohjelmassa olen ottanut ratkaisukeskeisen näkökulman. Olen käyttänyt näitä menetelmiä myös ryhmien kanssa ja tulen käyttämään jatkossakin."
Päivin tarina korostaa, kuinka apuraha voi olla ratkaiseva tuki yksilölle, joka pyrkii laajentamaan osaamistaan ja tarjoamaan arvokkaita palveluita yhteisölleen. Bovalliuksen apuraha on osoittautunut voimavaraksi Päivin kaltaiselle ammattilaiselle, joka pyrkii tekemään työtään syvemmin ja vaikuttavammin.
